Kralendijk,- Na 1986 Aruba despues di basta lucha, trabuku i kontra tempu a haña status aparte. Na 2010 a yega un fin na e époka di Antia Hulandes, pero no di kolonia..
Loke mi ta tende ta ku tin un nostalgia pa bai bèk Antia di 6. Kisas ta lubidá ku tur e ideanan pa uni e seis islanan òf pa independensia a kaba den un fata morgana. Aruba semper a boga pa separashon. Abitantenan di Bonaire mester sa ku nunka e seis islanan tabata uní i pa tal motibu laga nos lubidá e union artifisial ei i wak dilanti.
Nos mester dirigí Bonaire sin keda wak patras i grita historia, historia i mas historia ku Kòrsou na kabes. Awor ke bolbe krea un Antia di seis den e asuntu di pasado di sklabitut Tin kantor na Kòrsou i Sint Eustatius i 66.6 mion pa e islanan parti. Lugá di bisa ku Bonaire ta BES i no tin nada di aber ku CAS ta keda ku e mentalidat di katibu i baha kabes.
Mi ta partidario pa Kolegio Ehekutivo i Konseho Insular pone e promé stap i bisa Hulanda ku Bonaire mes ta manehá su fondo. Tantu Hulanda komo i e otro islanan mester keda leu. Gibi Bacilio a yega di kanta “Kita man, kita man fo’i mi Playa” Awèl laga nos kanta “Kita man, kita man fo’i mi Plaka”.Bon momentu pa bisa minister presidènt Rob Jetten esaki e siman aki na Bonaire. Ta bini un gastamentu di plaka aki poko dia na Fontein ku trahamentu di kànòn. Sin a konsientisá pueblo ki ta un kànòn i ki ta e motibu di un kànòn den e situashon ku pasado di sklabitut ta sigui traha den komunidat. Ki funshon Fontein tin den historia di sklabitut,
Pakiko un dia kompletu pa saka informashon for di nos grandinan? Esaki ta abusu oral. Ta bai elogiá un katibu ku Kòrsou a deportá? Kuantu grupo ku ta traha riba pasado di sklabitut ta partisipá den e bolo aki? Sklabitut ta sigui na Bonaire. Karl Marx a bisa, Religion ta opio pa pueblo. Awor Fondo di sklabitut ta opio pa pueblo na lugá di Reparashon pa desendientenan di katibu.
FUENTE: ARTHUR SEALY



GIPHY App Key not set. Please check settings