Kralendijk,- E revista lanternu di Archivo Nashonal na Kòrsou ta un indikashon kon por lusa e realidat ku nos ta den. Mi no por akseptá ni kambia kosnan ku a pasa den pasado pero mi no por akseptá kosnan ku sí mi por kambia.
Nos no por kambia tur loke polítikamente a tuma lugá for di 1951 te ku òktober 2023. Den hasimentu di buya ta keda mustra ken tin falta ku awe Bonaire ta Entidat Públiko, ken tin falta ku Selibon Lagun ta un problema i ken tin falta ku kareteranan ta malu, Tiramentu di falta ta un strategia polítiko pa bini ku akusashon i gañamentu.
Tin ehèmpel klave kon ta desafiá for di kontenido di e tópiko. Si ke para e diskushon ta djis bisa, Agree to disagree, ta mi libertat di ekspreshon.ku otro palabra maske mi ta robes diskushon a kaba. Ta bai pa kontenido di e tópiko I no tokante akuerdo di pensamentu òf libertat di ekspreshon. E gañamentu mas teribel ta deklará ku nos hubentut ta futuro di Bonaire.
Básikamente e kos aki ta nifiká “Despues di nos e diluvio” Hubentut nunka lo haña e chèns pa drenta den e kushina antikuá ku konfó, stòf di korozin, wea pretu pa hala funchi, pal’i funchi ku lele, bleki ruku, paki tide ku ko’i hunga aden pa laba tayó.
Pa ideanan nobo pa un kushina moderno no tin lugá. Otro ekspreshon. Konopá kabuya nobo na kabuya bieu ta djis pa no laga lòs. For di nasementu a kòrta kabuya di lombrishi pues laga hubentut ta e hues imparsial pa dikta sentensia riba nos aktonan.
E libertat ei mi yunan tin sigur. Mi ta rekomendá pa lesa pensamentu di Kahlil Gibran “Bo yunan no ta bo yu” i e buki “De weg van de boog” di Paulo Coelho.
FUENTE:ARTHUR SEALY/LIVE99FM

GIPHY App Key not set. Please check settings